Ferrero Rocher -konvehti

Jostain syystä mieleni teki taas arvostella jotain syötävää. Mietin mitä olen lähiaikoina syönyt kunnes katseeni osui kädessäni olevaan kultakääreiseen Ferrero Rocheen. En tiedä miksi tätä pitäisi kutsua, mutta oikea termi todennäköisesti lienee jonkinsortin suklaakonvehti. Näitä muistan syöneeni niin kauan kun olen ollut olemassa, mutta muistelisin, ettei näitä ennen saanut Suomesta. Mutta olkaa huoleti, en nyt puhu roskaa yhtään enempää vaan menen suoraan arvosteluun.

Yksi Ferrero Rocher koostuu periaattessa neljästä eri osasta. Kun avaat kultaisen foliokuoren ensimäisenä on Ferrero Rochessa vain suklaakuorinen pallo. Uloin kuori on siis hyvää suklaata, jossa on seassa hasselpähkinän murusia. Tämän laadukkaan ensimäisen kuoren jälkeen tulee ohut keksimassan tapainen kuori, joka ei oikeastaan maistu miltään, mutta rapisee kivasti hampaissa. Hip hei. Tämän jälkeen vuorossa on koko suklaatäyttymyksen paras osuus: pehmeää ja herkullista suklaata, joka oikeastaan sulaa suussa ihanasti. Tämän unelman keskellä on vielä koko suklaamakeisen ydin: kokonainen hasselpähkinä joka suklaaseen sopivana maistuu erittäin hyvältä.


Syö tämän lattusuklaamaikeisen miten tahansa, se maistuu aina todella hyvältä. Tämä on yksi niitä herkkuja, joihin en ikinä ole kyllästynyt, vaikka välillä olen melkoisen runsaasti syönytkin. Ferrero Rocherien suklaa on melkoisen makeaa ja täyttävää, joka aiheuttaa sen, että jos syöt näitä herkkuja kymmenen putkeen (joka ei kovin mahdotonta ole) ei yleensä tee mieli vähään aikaan lisää. Onneksi sisällä oleva hasselpähkinä vähän tasoittaa suklaan makeutta. Todennäköisesti huonoin puoli tässä todella koukuttavan ihanassa laatusuklaataideteoksessa on sen kallis hinta. Kuten moni muukuin laadukas suklaaherkku, on Ferrero Rochet todella kalliita, ainakin monien köyhien nuorien kukkarolle. Ehkä tämä on vain hyvä asia, sillä täten tätä herkkua ei tule nautittua liikaa, jonka ansiosta ei näihin herkkuihin kyllästy. Onneksi perhe antaa monesti näitä palattuaan matkalta tai joululahjaksi.

Lyhyesti: Erinomaisia suklaaherkkuja, vaikkakin hampaitakiristävän tyyriitä.

Arvosana: Loistava

Rainbow: Gourmet Suklaa -jäätelö

Valmistaja: Rainbow
Määrä: 0,9 litraa
Valmistusmaa: Belgia

Ravintosisältö/100 g:
Energiaa: 970 kJ/230 kcal
Proteiinia: 3,6 g
Hiilihydraattia: 32 g
josta sokereita: 27 g
Rasvaa: 13 g
josta tyydyttynyttä: 6,2 g
Ravintokuitua: 1,5 g
Natriumia: 0,06 g
--------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Mmm... suklaata. Mikä olisikaan parempaa kuin tuo ihana ruskea kulta? Suklaa maistuu missä ja milloin vaan. Mutta mikä on se toinen herkku, jota syödään jälkiruuaksi kotona tai kuumana kesäpäivänä rauhallisesti? Totta kai kyseessä on melkein kaikkien rakastama jäätelö. Nyt meillä on siis kaksi suurta herkkua: suklaa ja jäätelö. Ja totta kai kun nämä yhdistetään, saadaan aikaan kaikista suurin herkku, eli suklaajäätelö. Mmm.. mikä olisikaan parempaa? Perjantaisin käymme yleensä aina koko perheen kanssa kaupassa ja mukaan tarttuu viikonlopun pakettijäätelöt pakastimeen. Muistan kun pari vuotta sitten makuaistini kehittyi parempaan suuntaan ja siirryin pakettijäätelöihin hylkäämällä jäätelöautosta ostetut puikkojäätelöt. Yksi ensimmäisiä itse päättämiäni pakettijäätelöitä oli Carte D'orin Triple Chokolate, josta kehittyikin melko pian lempijäätelö. Sen jälkeen olen vuosien varrella maistanut ainakin kolmea kopiota tästä klassikosta, joista parhaimpana mainittakoon Pirkan onnistunut halpisversio, mutta yksikään ei loppujen lopuksi ole ollut Carte D'orin "alkuepräistä" parempi. Nyt kuitenkin silmiini osui uusi tulokas samassa lajissa, nimittäin Rainbowin "Gourmet Suklaa".

Rainbowin gourmet suklaajäätelö on ensimmäinen triple chokolaten kopio, jonka nimessä ei varsinaisesti ilmaista, että pakkauksessa on kolmea eri suklaajäätelöä. Se saattaa johtuakkin siitä, että tummasuklaajäätelöä ei ole nimeksikään, mutta huomasinkin, ettei missään edes väitetä, että koko jutussa olisi lainkaan tummasuklaajäätelöä. Perinteiseen tapaan on tämänkin jäätelön päällä hieman suklaalastuja. Otan noin 350 grammaa tätä tulokasta jäätelökulhooni ja maistelu voi alkaa. Ensimmäinen haukkaisu ei tietenkään sano mitään, totean vain, että kyseessä on taas yksi suklaajäätelö. Suklaanhimoni vaan sattuu olemaan niin suuri, että tämä kyllä tulee maittamaan.. Otin aika reippaastijäätelöä päältä, joten annoksessani on paljon suklaalastuja. Muuten paras kopio, Pirkan kolmensuklaanjäätelö, mokasi totaallisesti suklaalastuissa, jotka maistuivat totaalisen tylsäsltä. Rainbowkaan ei ole kovin suurta edistysaskelta ottanut näiden suhteen, mutta suklaalastut sentään maistuvat vähän enemmän kuin Pirkan jäätelössä olevat. Pakkaus sanoo, että koko jutussa on 19% suklaakastiketta. Ja hitot. Suklaakastike on makean keskinkertaista, mutta sitä ei todellakaan ole yhtä paljoa kuin Pirkassa. Carte D'orin triple chokolatessa ei edes ollut alunperin suklaakastiketta, mutta se ei sitä tarvitsekkaan, toisinkuin muuten nopeati kyllästyttävät kopiot. Rainbowin omassa valkosuklaa on aika onnitunutta. Nam nam, maittaa kyllä minulle, mutta sitäkin on aivan liian vähän. Leijonaosa koko jäätelöstä on maitosuklaajätskiä, joka ei valitettvasti ole niin onnistunut. Kolmeneljäsosaa olen syönyt jäätelöstä, ja en tarvitsisi periaatteessa enempää. Päätän kuitenkin totta kai syödä annoksen loppuun. Enää ei oikein maistu muu kuin normaali suklaa, johon alan olla tämän annoksen osalta olla yhtä kyllästynyt kuin Maraboun maitosuklaaseen. Suklaakastikekkaan ei sulaneena olen sen parempaa, ja valkosuklaa tuntuu maistuvan aivan samalta kuin normaali suklaa. Annos loppui, eikä suuhun jäänyt kunnon jälkimakua. Annos on ohi, ja se siitä.Puraisen vielä viimeisen kulhon ulkopuolelta löytyneen suklaapalan. Ei se ollutkaan niin hyvä kokemus.

Rainbowin gourmet suklaa -jäätelö ei ollutkaan niin hyvä. Se ei himota normaalin suklaajäätelön tavoin, vaan yhden annoksen jälkeen ei tee oikeastaan enää yhtää mieli. Aika keskitason kopio sanoisin. Ei pahaa, muttei tosiaan mitään super herkkuakaan. "Gourmetin" voisi pyyhkäistä pois nimestä, sillä sitä jäätelö ei ole. Pirkan versio vie helposti tämän teoksen, Carte D'orin herkusta puhumattakaan. Rainbowin versio ei ole paskaa, mutta parempaa suklaajäätelöäkin saat ja halvemalla.

Arvosana: Keskinkertainen

Eldorado: Biscuits & caramel kesksisuklaapatukka

Valmistaja: Eldorado
Paino: 58 grammaa
Suositushinta: 35 senttiä
Valmistusmaa: Saksa

Ravintosisältö (100g):

Energiapitoisuus kJ:	1955
Energiapitoisuus kcal:	467
Hiilihydraatteja:	56 g
Rasvaa:	25 g
Proteiinia:	4,6 g

----------------------------------------------------------------------------------------------------

Koulupäivä loppuu. Joko kävelen koululta Virkkalan keskustassa olevalle Valintatalolle, tai menen sinne sillä aikaa, kun bussi seisoo keskustassa. Koulupäivän aikana voi sopivasti pummia kavereilta tai muilta tuntemiltasi ihmisiltä aina noin kymmenen senttiä per naama. Lopulta kasassa on tarvitsemasi 35 senttiä. Niillä saat juuri sopivasti koulupäivän lopun pelastajan: Eldoradon Biscuits & caramel kesksisuklaapatukan! Tätä Twixin halpiskopiota kutsutaan myös täällä päin nuorison puheessa nimellä "pummipatukka". Nimi tulee yksinkertaisesti siitä, että patukak maksoi vain 34 senttiä, ja se on selvä kopio tunnestusta Twixistä. Mutta parasta pummipatukassa on se, että se on oikeastaan Twixiä parempaa. Se on myös sekä Pirkan että Rainbow Twix-halpiskopiota parempia. Patukka koostuu kolmesta osasta: suklaakuorrutteesta sekä keksi- ja toffeetäytteestä. Jokainen näistä vie noin komanneksen patukasta. Suklaakuorrute on makoisaa ja hieman sulaneena parasta. Se saisi kuitenkin olla hieman tummempaa, sillä kaakaon määrä, 27% prosenttia, on hieman liian vähän. Keksi on halvan, mutta hyvän makuista. Se rapisee hampaissa, eikä yleensä jää pahemmin niiden väliin, kuten monet muut keksisuklaat. Paras osa kuitenkin on toffee. Se on venyvää ja maukasta. Yhteisenä patukkana nämä kolme osaa toimivat loistavasti. Patukka on myös hieman suolaisempi kuin muut twix-kopiot, joka on tietenkin plussaa. Valitettavasti kuitenkin kun patukkaa syön viisi kertaa viikossa, ja noin kymmenen viikkoa jaksossa, se alkaa maistua hieman puulta. Siinä myös huomaa oudon "omituiselta vedeltä" maistuvan lisämaun. Tällöin kannattaa vain pitää taukoa, jos ei saa vieroituoireita.

Harmi vaan, että se 34 senttiä oli vain vanhojen hyvien aikojen muisto. Juuri ennen kesäloman 2008 alkua Virkkalan Valintatalo nosti hinnan 36 senttiin ja palattuani kesälomalta, huomasin kauhuksi, että hinta oli jo 37 senttiä. Onneksi yhden patukan hinta vielä pyöristyy 35 senttiin. Mutta kun ennen sait kätevästi kolme patukkaa eurolla, on nyt yhtä monen halpismakeisen hinta 1.10 euroa. Aikookohan Virkkalan Valintatalo nostaa seuraavaksi hinnan 38 senttiin, jolloin pummipatukan hinta pyöristyisi jo 40 senttiin? Se olisi kamalaa. Onneksi sentään tiedän vielä joitain paikkoja, jossa yksi patukak on 33 senttiä. Pummipatukka on siis koulupäivän lopu pelastaha ja varsin muikea suklaapatukka. Hiukooko? Eikö taskussasi ole kuin 35 senttiä, ja halvin valmishampurilainen maksaa 50 senttiä? Osta silloin Eldoradon Biscuits & caramel kesksisuklaapatukka (pummipatukka), se on hyvää ja vie nälkäsi 5 minuutiksi!

Arvosana: Hyvä *peukku*