Manticora - The Black Circus Part 1: Letters

Julkaistu: 2006
Genre: Power Metal
Julkaisija: Locomotive
Pituus: 47.28
Formaatti: CD








Kappaleet:
1. Enter the Carnival - 2:07
2. The Black Circus - 5:26
3. Intunerie I - 0:31
4. Enchanted Mind - 5:30
5. Intunerie II - 1:02
6. Forever Carousel - 5:54
7. Freakshow - 4:54
8. Gypsies' Dance Part 1 - 6:35
9. Intunerie III - 00:36
10. Wisdom - 7:00
11. Intunerie IV - 2:00
12. Disciples of the Entities - 5:48
----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Siitä lähtien kun näimme esi-speed metallia Rainbowin Risingillä on Power Metal kehittynyt näiden noin kolmen vuosikymmenen aikana ihan hienosti, vaikka suurimmat klassikot ovat itseni mielestä tulleet jo aikoja sitten. Vaikka maailmasta löytyykin monia suosittuja power metal -yhtyeitä, joista mainittakaan genren yksi kulmakivistä, Helloween, on niitä vain harvojen tietämiä underground power metal yhtyeitäkin aivan yhtä paljon kuin monissa muissakin genreissä varsinkin kun genre on taas noussut ainakin kotimaassamme suositummaksi. Muiden Pohjosmaiden lisäksi siis myös koto Suomesta tulee monia voima metalli -yhtyeitä, jotka ovat edistyneet suhteellisen hyvin muaalla muaailmalla. Kuten kuitenkin sanoi, tässä(kin) genressä nykyään suosioon pääseminen on melko sattumanvaraista, sillä löytyy useita power metal bändejä, jotka ovat vähintään yhtä hyviä kuin suuremman ihmisjoukon suosiossa olevat ja yleensä harmiksi huomattavasti parempiakin. Vaikka Tanskaa ei suurena metallimaana pidetäkkään, tulee sieltä silti useita hyviä yhtyeitä. Power Metallin puolesta voin useammankin nimetä, mutta ensimmäisenä mieleen tulee Manticora. Kyseiseltä yhtyeeltä on tullut useampiakin albumeita, mutta nyt kritiikistä saa osansa yksi yhtyeen uusimpia teoksia, vuonna 2006 ilmestynyt The Black Cirkus Part 1. letters, joka on siis ensimmäinen konseptilevy kahden albumin mittaisesta tarinasta. "To make a prober ending in this biography entry I will say one thing though: Manticora sound better than ever." Sanoi eräs yhtyyeen jäsenistä.

Oikea täytyy myöntää, etten ole kuullut Manticoralta mitään muuta levyä kuin tämän, jonka olen aikeissa arvioida. Löysin tämän yhtyeen kuulemalla ohimennen tämän albumin introbiisin Enter the Carnevalin. Kaikki aistini kiinnityivät heti tähän introon, koska se oli vain niin käsittämättömän hyvä. Hieno esimerkki miten introt pitäisi levyihin tehdä. Ei liian ylimenevää eeppisyyttä, harmonisuutta, hyvin lauletut sanat ja se lopuksi surumielisen iloisesti sanottu "My dear friend, I bid you to welcome to the show", joka nosti niskakarvani pystyyn. Yksi parhaita introja jota olen ikinä kuullut. Kyseessä on ainoa albumi, jonka olen hankkinut näin heppoisin perustein, eli vain pelkän intron kuulemisen takia. Noh, kai sekin oli hyvä syy hankkia tämä teos.

Lähtökohtana on siis pelkän inton perustein, että kyseessä on mahtava albumi, mutta päätän ennen musiikkiin kiinni käymistä mietiskellä tarinan tasoa. Idea tarinaan on saatu jostain H.P. Lovecraftin tarinasta, eikä tämä lauluin turistu satu ole onneksi huono, vaikkei mikään loistavuuskaan. Tarinan päähenkilönä oleva mies kirjoittaa introssa ystävälleen löytäneen vihdoinkin itselleen työn mustalaisten kiertävästä tivolista. Kaikki muukin kerronta levyllä tapahtuu miehen ystävälleen lähettämillä kirjeillä, joka lisää omaa mukavuuttaan levyyn. Täällä mies sitten rupeaa työskentelemään ja taitaa pitääkkin paikastaan. Paikasta ja siellä käyvistä ihmisistä kuitenkin löytyy jotain omistuista ja varsinkin karuselli näyttää vaikuttavan kummalisesti ihmisten, varsinkin lapsien mieliin. Myös kummajaisshow on todella erikoinen. Mies pääsee selville, että mustalaiset osaavat jollain omituisilla maagisilla sekä psykologisilla taioilla vaikuttamaan ihmisten mieliin. Heillä näyttää olevan myös kyky käyttää hyväkseen kristallipalloon katsomista. Mies pääsee myöhemmin selville, että naispuoliset mustalaiset aikovat omituisen tanssinsa avulla herättää eloon jonkun todella mystisen antiikkiolennon, jossa he onnistuvatkin ja levy loppuu sanoihin "Between astonishment and smell of fear I can’t describe for you in this letter here how incredible our visions are of the power emerging from this ghostly soul devourer." Jatkoalbumi olisi kiva kuulla vain, että saisi tietää mitä käy.

Tarinassa ei siis ole moittimista, mutta kuinka levy muuten? Odotukseni olivat todella korkeat, odotin jopa yhtä kovinta Power Metal albumia ikinä vain intron perusteella, mutta jouduin todellakin pettymään, kun muu sisältö ei ollut samanlaista kuin Enter The Carnival antoi minun odottaa. Levy koostuu kahdestatoista kappaleesta, jotka ovat melko samankaavaisia, eivätkä hienosti toisistaan eroavia ja nerokkaita. Levyn kokonaisista tarinaa eteenpäin vievistä biiseistä suurinosa on yli viisiminuuttisia ja pisin noin seitsenminuuttinen, joten mitään eeppisen pitkää ei nähdä, joka on kuitenkin varmaan hyvä asia. Levyn loistavan intron ja seitsemän kunnon biisin lisäksi levyä on täydentämässä neljä täysin instrumentaalista lyhyttä välisoittoa "Intunerieta", jotka tuovat onnistuneesti lisää konseptinoloisuutta ja hyviä introja seuraavana alkavalle kappaleelle. Vaikka biisit ovatkin aika toistensa kaltaisia, erottuu The Black Circus ykkönen kuintenkin muista power metalliyhtyeistä laulajansa ihan mukavan äänen, paikoitellisen mahtipontisuuden ja jopa välillä huomattavissa olevien pienten proge-elementtien ansioista. Vaikka siis suurinosa levyllä onkin sitä käypää, muttei erikoista poweria (jota välisoitoilla on tosin piristetty), löytyy albumilta yksi muista erottuva ja kirkkaasti genren keskitasoa parempi biisi, Forever Carousel. Tähän biisin on saatu omaa hyvää tunnelmaa, joka haihtui heti intron jälkeen, joka jo nostaa biisin tasoa korkealle. Myös lyriikat ovat suhteellisen kiinnostavat ja väliin pistetyt pikkulasten kuiskaukset ovat todella hyviä, vaikkei ehkä niin mielikuvituksellisia lisäyksiä. Tämä biisi onnistuu nostamaan levyn tasoa korkeammalle ja jos kaikki biisit olisivat olleet samaa tasoa tai ehkä hieman parempia, olisi aikaan saatu sellainen teos jota toivoin.

Näin vain näemme, miten yhden intron perusteella voi hieman erehtyä albumin sisällöstä. Mustan Sirkuksen Ykkösosan Kirjeistä kuitenkin huomaa, että tähän albumiin on panostettu kunnolla ja siitä on ehkä yritetty saada se teo, joka nostaa albumin kaiken kansan huulille. Manticora ei tällä albumillaan kompastu onneksi liian mainstreamin pääsemisen yrittämiseen ja naurettavan liioteltuun eeppisyyteen. Ongelmana on vain se, että suurinosa biiseistä on liian tylsiä ja toistavia. Vaikka kertojan ääntä on puheena kiva kuunnella, kappaleet saavat välillä aikaan sen, ettei tarinaa vaan jaksa seurata. Kuitenkin kun katsotaan yleisesti Power Metal albumeita, varsinkin näitä suomalaisia massan rakastamia, on The Black Cirkus Pt. 1: Letters hyvä albumi genressään, eikä muutenkaan huono albumi. Teos vaan tuntui huonommalta kun odotin naiivin tyhmänä niin paljoa, joten myöhemmin kuunnellessa teos vaikuttaa paremmalta. Saisi vaan bändi hieman lisää suosiota saada, sillä yhtyeen levyjä ei Suomesta löydy lainkaan, joka on harmi. Saa nähdä miten hyvin Manticora on onnistunut genressään Lettersin tarinaa jatkavalla The Black Circus pt. II: Disclosurella.

Lyhyesti: Hyvän tarinan omistavan levyn intro on mahtavuutta, muu setti yhtä lukuunottamassa vain ok:ta.

80/100