Top 5 Strippi-Sarjakuvaa

Sarjakuvat, tuo viihde, joka pystyy viihdyttämä ketä tahansa riippumatta iästä tai sukupuolesta. Nuo simppelit piirretyt tarinat ovat tehneet miljoonien ihmisten elämän paremmaksi. Tällä kertaa listani ei siis liity musiikkiin, peleihin eikä elintarvikkeisiin, vaan näihin yksinkertaisiin maailman vihdyttävimpiin kuvasarjoihin. Mutta ehei, kyseessä ei ole kuitenkaan mitkä vaan sarjakuvat vaan nimenomaan strippeinä esiintyvät sellaiset. Strippisarjakuvien tekeminen on oikeastaan vaikeampaa kuin "normaalien" sarjisten, sillä yhteen strippiin pitää aina saada aikaan yksi tavallalisesti noin 2-4 ruutua pitkä vitsi. Toki on strippisarjakuvia, jotka yksittäisinä muodostavat pitemmän tarinan vailla jokastrippisiä vitsejä. Strippisarjakuvat ovat elämän helppoja pelastajia. Kaikista lehdistäkin luen aina ensiksi sarjakuvat. Jopa massiivinen Hesari alkaa minulle Harald Hirmuisesta. Tälle listalle pääsevillä sarjakuvilla on melko kovat edellytykset. Listalle kelpoitan vain sellaisia sarjakuvia, jotka ovat ilmestyneet sanoma- tai aikaukasilehdissä (nettisarjakuvia ei siis hyväksytä) ja kyseisiä sarjakuvia on saanut ilmestyä vain lyhyinä strippeinä tai "sunnuntaisarjiksina". Näin ikään saan karsittua muutamia nimiä ja listan tekemisestä tulee minulle helpompaa. Strippisarjakuvia löytyy sekä aivan loistavia, mutta myös
----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
(Sarjakuvan tekijä suluissa)

5. B. Virtanen (Ilkka Heilä)
Vaikka jotkut sanovatkin, ettei suomalainen sarjakuva ole sitä tasoikkainta, on jo B. Virtanen yksi hyvä esimerkki Suomalaisen strippisarjakuvan tasosta. Sarjakuvan päähenkilönä toimiva itse B. Virtanen on jo sen verran aneeminen ja masentunut tyyppi, että hän varmasti piristää jokaisen meidän päiväämme. Pääasiassa sarjakuvan huumori perustuukin siihen, miten erilaisilla tavoilla Virtasella menee elämässään huonosti sekä kurjassa toimistotyössään, että kotona karmaisevan vaimonsa, Armin, kanssa. Vaikka Armista todennäköisesti löytyy samoja piirteitä tavallisen suomalaisen vaimon kanssa, moni mies voi huokaista helpostusta, että oma vaimo on sentään parempi kuin sarjakuvan fiktionainen. Myös aikuiset voivat huokaist helpotuksesta, ettei heidän poikansa ole samanlainen nuorisorikollinen kuin B. Virtasen lapsi, josta Heilän on tehnyt todennäköisesti hieman liioitellun, ja hyvä niin. Vaikka B. Virtasen kehno elämä on päänaurattaja, löytyy myös muutakin huumorin aiheita. Heilän tykkää tunkea varsinkin B. Virtasen yhtiössä tapahtuviin strippeihin paljon sanaleikkejä, jotka yleensä toimivatkin sitten kyseisen stripin päävitseinä. B. Virtasen kommelukset ovat sen verran normaalin oloisessa ja modernissa toimistossa taphtuvia, että ne voi hyvin kuvitella ihan oikeasti tapahtuviksi. Hieno asia on myös se, että henkilöitä ole aivan liian yliammuttu, vaan kaikki heistä on mukavan persoonallisia. Valiettavast en jaksanut etsiä B. Virtasesta hauskempaa näytesarjakuvaa, joten googlettakaa/ostakaa itse lisää. Esimerkki

4. Viivi & Wagner (Jussi "Juba" Tuomola)
Lisää suomalaista laatu strippisarjakuvaa. Jo ideana naisen ja ihmisenkaltaisen sian yhteinen elämä herättää kummastusta: mitä tekijä oli nauttinut kun keksi tämän idean? (Juba itse sanoo juoneensa Ranskassa punaviiniä tällöin.)Verratuna B. Virtaseen, ei Viivissä ja Wagnerissa ole yhtä paljon sanaleikkejä. Huumori ei aina myöskään ole yhtä yksinkertaista kuin edellisessä, vaan välillä pitää oikeasti miettiä, että oliko äsken lukemassasi stripissä oikeasti mitään vitsiä. Viiviissä ja Wagnerissa on myös huomattavasti ironista huumoria ja varsinkin Wagner on siaksi melkoisen sarkastinen persoona. Juba myös tykkää viljellä strippeihinsä itseironiaa, joka näkyy varsinkin kaikissa stripeissä, jossa ihmetellään Wagnerin porsasmaisuutta. Kyseisissä Juban taideteoksissa on myös uskaliaampaa huumoria. Se on kuitenkin piiloitettu, että kyseistä perhesarjakuvaa(tässäkin aiheessa esiintyy pari kertaa itseironiaa) lukevat alpset eivät tajua sitä, mutta vanhemmat ihmiset voivat nauttia siitä. Tämä tuo sarjakuvaan lisää kiintoisuutta ja tekee siitä paremman kuin B. Virtasesta. Esimerkki

3. Malinen (Markus Miettinen & Jaakko Seppälä)
"Ee se oo tääsin poessuletta!" Juuri niin, kyl myö huastaan savonmurretta. Malinen on TAAS kerran yksi esimerkki suomalaisten hyvästä ideavarastosta. Malinen on Savosta kotosin oleva jänis, joka joutuu lähtemään Helsinkiin opiskelemaan. Kyllä, jänis. Muutkin sarjakuvassa esiintyvät hahmot ovat eläimiä, joka tekee sarjakuvasta helpompaa. Pääideana on se, että Malinen savolaispoikana huastaa savonmurretta vahvasti ja tämän ansiosta tulee mukavia tilanteita. Kaikista parhaat stripit juuri käsittelevätkin miten helvetisti Malista ketuttaa koko Helsingin erilaisuus ja erot puheessa. Malisen ja hänen stadilasikaverinsa Seepran kanssa varsinkin tulee välillä murteen aiheuttamia hankaluuksia, jotka kuitenkin päättyvät aina hyvin. Sarjakuva on niin vahvasti savolaismielistä ja stadilaisvastaista, että jokainen edes jotenkin Itä-Suomesta pitävä saa hyvät huvit Malisen vitseistä. Omalaatuisien Savo vs. Stadi -vitsien lisäksi stripeuistä löytyy myös normaaleja, joskus jopa käytettyjä vitsejä, jotka eivät kuitenkaan paljoa haittaa. Malinen on taattua huumoria kuitenkin, kunhan et vain inhoa savoksi huastamista. Esimerkki

2. Fingerpori (Pertti jarla)
Kun Tiikerin ilmestyminn Helsingin Sanomissa loppui, tuli tilalle Fingerpori. Se yllätti kaikki täysin. Se oli kiero, ala-arvoinen, huono ja täynnä mustaa huumoria. Juuri siksi se oli niin älyttömän loistava. Muistan kun Mielipidepalstalla valitettiin Viivin ja Wagnerin sopimattomuudesta lapsille, mutta kirjoittaja tuskin oli lukenut Fingerporia. Oikeasti, kaksimielisempää suomalaista strippisarjakuvaa saa hakea. Jo sen kaltaiset vitsit, että maajussi tulee sanomaan "Nyt on heitetty siemenet maahan" ja joku sanoo "Ei ihme, ettei teillä ole enempää lapsia" aiheuttaa monille makeat naurut. Ottaen huomioon, että tuo ei ole läheskään rivoimpia vitsejä Fingerporissa. Kaksimielisyys esiintyy yleesä sanaleikeissä, joita Fingerporin stripit tosiaan ovat täynnä. Sanaleikit ovat vaan monesti sen verran uskaliaita, ettei niitä heti arvaa. Sanaleikkejen ja muiden kaksimielisyyksien lisäksi esiintyy myös muita vähemmän rajuja strippejä, jotka eivät kuitenkaan ole paljoa huonompia. Melkein parhaimpai vitsejä kuitenkin tuottanee Rivo-Riitta, jonka vitsien laadun voi päätellä jo henkilön nimestä. Fingerpori on vaan niin huono, että se on pirun hauska. Esimerkki

1.Raakaa Lihaa (Max Cannon)
Sen jälkeen, kun koko lista on ollut vain suomalaista strippisarjakuvaa, vie ensimmäisen sijan Raakaa Lihaa (englanniksi Red meat). Aluksi oli todella kova valinta päättää tämän ja Fingerporin väliltä, mutta luettuani yhden albumillisen (onneksi näitä on käännetty suomeksi) tätä loisto kamaa, oli ensimöisen sijan päättäminen vaivatonta. Raa'an Lihan huumori menee Fingerporin kaksimielisten sanaleikkejen jälkeen huummorinsa aivan uusin ulottuvuuksiin. Raa'an Lihan stripeissä on sen verran korkealaatuista huumoria, ettei sitä oikeastaan ihan tyhmin tajua. Eikä oikeastaan ihan fiksuinkaan. Joskus sitä ei KUKAAN tajua. Välillä epäkypsän lihamme huumori ei liity pätkääkää mihinkään, se vaan tulee, iskee ja pistää nauramaan. Näinden todella pimeiden huumoripätkien lisäksi on myös todella viisasat huumoria sisältäviä strippejä. Ja viisaassa tarkoitan todella anarkista, sarkastista, ironista, kettuilee, randomia ja kummalista huumoria. Piirtämisen vaivaa on säästetty sillä, että monesti strippi koostuu vain yhdesta kuvasta, jota käyteetään samanlaisena tai hieman muokattuna yhä uudestaan. Maailmankuva on "julma": aikuisilla on omituinen huumorintaju (kuten tekijällä) ja lapset murjoutuvat rankassa maailmassa. Jokaisella stripillä on myös oma otsikkonsa, joka yllätys yllätys, ei liity mihinkään yhtään. Raakaa Lihaa on vaikea selittää, sillä se on vain niin hyvä. Huumori on sen verran omituista, että sen voi vain kokea itse, eikä kuunnella kun toinen kertoo siitä. Raaka Liha on... Taidetta.
ESIMERKKI